Pykeijän vuosilukuja

 

1689                Pykeijästä on merkintä kartalla, nimellä Bugge-Øe. Paikan kerrotaan olevan asuttu.

1694                Pykeijä mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa, nimellä Bugøen.

    Vouti Nils Knag kertoi, että kylä on uloin paikka, jossa vielä asuu Norjan kansaa.

1839                Ensimmäiset suomalaiset siirtolaiset Hannu ja Rasmus Halvari saapuivat Pykeijään,

    Tieto on saatu Samuel Paulaharjun kirjasta Ruijan Suomalaisia, 1928.

1869                Pykeijässä oli 169 suomalaista, 15 norjalaista ja yksi saamelainen.

1875                Pykeijässä oli 241 suomalaista ja 18 norjalaista.

1946                Pykeijän kylän jalkapalloseura Bølgen perustettiin.

1962                Tie Pykeijään valmistui. Tien numero on nykyään Fv355.

1970                Pykejässä oli 416 asukasta.

1977                Ensimmäinen talo valmistui Pykeijän uudelle asutusalueelle Tyttebærslettaan tunturin rinteessä.

1980-luku      Kaksi kylän kalatuotantolaitosta lopetettiin. Kuningasrapu alkoi levitä Varangin vuonossa.

1989                Kuuluisa lehti-ilmoitus Dagbladetissa 15.elokuuta: ”Vil noen ta imot oss?

   Siinä pykeijäläiset tarjosivat kyläyhteisöään myytäväksi.

2005                   Kveenin kieli virallistettiin Norjassa. Kieli pohjautuu Ruijan murteisiin,

   jotka puolestaan kuuluva suomenkielen peräpohjolaisiin murteisiin.

   Kaikki siirtolaisten jälkeläiset eivät historiallisista syistä  hyväksy kielestään nimeä kveeni.

2005               Pykeijän kylän siirtolaisesi-isien muistomerkki paljastettiin.

   Tekijä on suomalainen taiteilija Kitty Tennberg.

2010                   Pykeijässä oli 250 asukasta.

.

Lähteet:

Wikipedia Norske. Den frie encyklopedi.

Tarja Lappalainen: Ruijansuomalaisten elämää. historiaa ja tarinoita Jäämeren rannalta. Siirtolaisinstituutti 2011

Vilfred Ingilæ, Randi Losoa: Vi sto han av! Hugin Forlag 2011.